lauantai 26. heinäkuuta 2014

Urkuharmooni muutti taloon

On ollut vilkas huutokauppaviikko. Tasan viikko sitten olimme kouluirtaimiston huutokaupassa Urjalan Halkivahan koululla, torstai-iltana olimme Haukijärven Harjulla tavallisessa romuhuutokaupassa ja tänään sitten Urjalan Nuutajärven koulun irtaimistohuutokaupassa. Tavoitteena oli etsiä keittiöön vitriini, lastenhuoneeseen lelukaappi ja muutama Masalinin opetustaulu. Toisin kävi.

Halkivahasta löytyi 50-lukuinen opettajanpöytä ja tuoli. Pöytä on umpipuuta ja kaapissa on puiset laatikot. Pinnassa on aika tavalla patinaa, mutta toistaiseksi saa olla tuollainen. Jos joskus innostun entisöimään, tuossa on hyvä kohde. Pöytä sopii keltaiseen huoneeseen kuin nakutettu!


Haukijärveltä ostin vain rottinkisen kukkapöydän.


Tänään ei edes pitänyt mennä mihinkään, mutta onnistuin kääntämään Miekkosen pään. Niinpä löysimme itsemme kolmatta kertaa viikon sisällä huutokaupasta, ja vieläpä saman meklarin... Kouluantiikista kiinnostuneita oli tänään paikalla enää muutama sata. Siltikään en saanut havittelemaani vitriiniä enkä lelukaappia. Mutta nyt sain pari uutta Masalinia! Vasemmalla on raita, joka tosin on Miekkosen ostos. Itse huusin oikeastaan liiankin paljon kärpässienestä, mutta joskus huutokaupassa iskee vauhtisokeus.


Pari pulpettia ja yksi iso pöytä tarttuivat myös mukaan, ja sitten se hulluin ostos ikinä, urkuharmooni. En todellakaan kuvitellut hankkivani sellaista, en edes osaa soittaa, mutta mutta... Puoliksi leikilläni tarjosin 15 euroa, eikä kukaan korottanutkaan. Kauhistuin, sillä se painoi aivan järjettömästi! Se pitäisi siis saada vielä kotiinkin. Onneksi kummisetä oli paikalla ja saimme kantoapua paikanpäällä. Kotona olikin hikinen talkoo kuljettaa soitin sisään.




Lopulta uusi asukki lepää laakereillaan ruokailuhuoneessa. Naapureiden harmiksi meillä alkaa nyt soittotreenit. Kissanpolkkaa on jo soitettu ja kaikkea muutakin, mitä voi yhdellä kädellä ja viidellä nakilla soittaa. :D



perjantai 25. heinäkuuta 2014

Laivalla, kiitos Grace!

Kävimme risteilemässä Viking Gracella. Oli mahtavaa käydä ulkomailla. Matka Turkuun oli pitkä. Koska ollaan perillä? Mulla on jano. Mulla on pissahätä. Eikun kakkahätä. Missä potta?

Tehtiin kuin tehtiinkin hieman löytöjä paikallisissa nähtävyyksissä. Ei kai vaan mennä enää mihinkään kirpputorille?


Terminaalissa aika kävi pitkäksi. Mihin aikaan päästään? Onko siihen vielä pitkä aika? Mää en tahdo enää odottaa! Lopulta astuimme laivaan. Hiiohoi ja rommia pullo.


Oli paljon ihmettelemistä.






Hytissä tuli matkapahoinvointi keskelle kokolattiamattoa. Kello oli yksitoista. Kukaan ei vielä nukkunut. Kaksi neljästä ei nukkunut juuri lainkaan koko yönä. Liian kylmä, liian kuuma peitto, liian vähän tilaa.

Aamutuimaan näimme hytin ikkunasta palan naapurimaata.


Aamiaisella ei ollut juuri mitään hyvää. Neljästä kaksi kuitenkin söi useamman annoksen.

Sitten oli leikin aika. Kauniin kesäpäivän voi tosiaan viettää ilmastoidussa kopissa, jossa koska tahansa voi saada pallosta päähänsä. Välillä kyllä ulkoiltiinkin.


Ruoka-aikaan oli tarjolla mansikoita. Oli muutakin. Kaksi neljästä joutui lähestulkoon pyörimään hyttiinsä. Kaksi neljästä juoksi täysiä kokolattiamattokäytäviä ja roikkui apinatangoissa.





Mainitsinko jo jälkiruuan?



Satamaan pääsyä odoteltiin ikkunalla. Varpaat!


Kotimatkalla oltiin väsyneitä. Mää en olis edes tahtonut koko laivalle!


torstai 17. heinäkuuta 2014

Parasta aikaa

Nyt heinäkuussa on alkanut tuntua ihan lomalta. On suunnattomasti väliä sillä, sataako vai paistaako. Hyvillä ilmoilla olemme käyneet sisällä vain nukkumassa. Lomaprojektit etenevät hitaasti, mutta olen unohtanut stressaamisen. Valokuvat sain albumeihin, mutta niistä puuttuu vielä tekstit. Verhoja eikä muitakaan tekstiilejä ole tullut vaihdetuksi, mutta matot on sentään pesty. Jonkin verran olen siivonnut kaappeja, mutta ahdistuin tavaramäärästä ja lopetin toistaiseksi. Olin ajatellut kuvata laukkuja, kenkiä ja mekkoja, mutta pääsin näihin laukkuihin. Sitten ahdistuin, koska kuka tarvitsee viittätoista vintage-käsilaukkua (ja kahtakymmentä normaalia vielä lisäksi). Kenkälaatikot jätin avaamatta.


Väsäsin Marimekon Kulkue-kankaasta sisustustaulun niittaamalla kankaan styroksin päälle, mutta se ei ole vielä paikallaan. Kiinnikkeet puuttuvat.


Joulu tuli keskelle kesää, kun Mádaralta saapui paketti. Olen jo pitkään suunnitellut siirtyväni käyttämään vain ja ainoastaan luonnonkosmetiikkaa. Ensimmäinen kokeilu oli onnistunut, joten nyt laajensin valikoimaa.


Torigrillillä on käyty näin kesällä harvakseltaan, sillä omasta grillistä saa parhaat eväät. Sunnuntaina teimme kuitenkin poikkeuksen, koska tarvitsimme ystäväni Puistomuumin kanssa jotain helppoa ja nopeaa.


Kesän paras kotiruokalounas on tricolore.


Kangasalan restaurantapäiviltä löytyi kivoja juttuja. Lähdin sinne sillä mielellä, että mitään en tarvitse, mutta jos hyvää saa halvalla, niin mukaan voin ottaa. Finelin auringonkukka-kulho oli hyvä löytö. Löysin sen eräästä peräkärrystä, jossa oli myynnissä lähinnä rautaromua ja myyjä haiskahti viinalta. Kulho oli likainen, mutta koska siinä ei ollut sisäpuolella emalipuutoksia, päätin napata sen mukaan kolmanneksen hinnasta tingattuani.


Tänään teimme perinteisen kesälomakirppiskierroksen Parkanoon ja Ikaalisiin. Parkanossa oli hyvin kyllä tarjontaa, mutta siellä joko rakastetaan liikaa omaa romua tai sitten liikkeelle odotetaan vain rahamiehiä.


Kurkelassa Vaarin Varaston kausimyymälässä oli hauska poiketa, mutta eipä sieltäkään mitään mukaan tarttunut. Kuvassa oleva ruskea pöytäryhmä (Askon Amigo?) olisi tervetullut keittiöömme, mutta mieluummin punaisena tai keltaisena.


Tällaisia lomakuulumisia tällä erää, onneksi vielä on kesää jäljellä...