perjantai 7. elokuuta 2015

Kotipuuhia ja vähän kirppistelyä

Viimeiset lomapäivät ovat kuluneet sadonkorjuupuuhissa. Mansikoita säilöin pakastimeen ylivoimaisesti eniten, 45 kiloa. Puolet tuosta määrästä kävin poimimassa itse. Herukoita meillä on vain neljä pensasta, mutta niistä tuli tänä vuonna ennätyssato, melkein neljä ämpärillistä marjoja. Keitin suurimman osan mehuksi, vähän laitoin punaherukkaa kokonaisena pakastimeen.

Pulleita herukoita oli paljon!

Vadelmiakin on tullut melko runsaasti, vaikka niissä onkin paljon matoisia ja muuten huonoja marjoja joukossa. Vielä on myös paljon raakileita, joten satokausi jatkuu.

Taitavia piiloutujia nämä vadelmat!
Mustikoita en kerää itse, mutta sukulaiset ovat onneksi innokkaita marjastajia. Oli aika, jolloin en käyttänyt mustikoita muuhun kuin leivontaan, mutta nykyisin syön niitä runsaasti pakastimesta sellaisenaan. Mustikat ovat myös viisivuotiaan lemppareita.

Metsän sinistä kultaa!
Tänään innostuin leipomaan mustikkapiirakkaa jälkiruuaksi.

Hyvää oli!
Loimaalla käydessämme kävin myös sienestämässä lapsuudenkodin maisemissa. Vanhalla tutulla koivukujalla ja sen läheisyydessä kantarelleja oli valtavasti. En ole syönyt kantarelleja vuosiin, ja halusin antaa niille uuden mahdollisuuden. Valitettavasti en vaan tykännyt yhtään. Valmistin ne ohjeen mukaan haihduttamalla ensin nesteet pannulla ja sitten lisäsin voita ja sipulia. Lopputulos oli kamala yhtä kaikki. Ehkä sienten makua ei huomaisi niin paljoa, jos ne lisäisi vaikka pitsaan ja paljon vahvaa juustoa päälle, mutta miksi sitten laittaa koko sieniä.

Moni kakku päältä kaunis...
Mansikoista syntyi myös jokunen leivonnainen, kuten tämä mansikka-kinuskikakku äitini syntymäpäiville. Näyttävä kuviointi saatiin aikaan kaatamalla täytteitä vuokaan vuorotellen. Täytteet olivat aika löysiä ja kakkuun tulikin todella paljon liivatetta. Maku ja koostumus olivat onnistuneita.

Ohjeen löydät Kinuskikissalta.
Monena päivänä on myös käyty kirppiksillä, mutta mitään erityisempää ei ole löytynyt. Innostuttiinpa ajelemaan Kokemäen Tuohitorillekin kuluneella viikolla. Tuohitorilla on runsaasti vanhaa Arabiaa, Finelin emalia ja kotimaista lasia, mutta tällä kertaa ei ollut kokoelmista puuttuvia esineitä. Miekkonen sieltä teki enemmän löytöjä. Minä löysin vain yhden pienen Arabian sokerikon ja toistakymmentä Looney Tunes -avaimenperää.

Jälleen musiikki raikaa!
Lähiseudun kirpparit on koluttu tänä kesänä moneen kertaan, mutta aina jotain pientä löytyy. Ikaalisista ostin Arabian kukkaruukun (samanlaisen löysin aiemmin kesällä kotikylän pikkukirppikseltä) ja vähän siipeensä saaneen desin mittakannun.

Kukkapurkki ja söpöinen mittakannu.

Ostin myös uudenveroisen Metal Mania Aliaksen kahdella eurolla. Siinä on hieno ulkoasu ja musta tiimalasi! Sanat kyllä ovat aika haastavia selitettäviä, kun pitäisi ilmeisesti ymmärtää jotain heviskenestä. Mitenköhän sitä selittäisi esim. "Brother Firetriben" "Pecu Cinnarin" tai "Jörg Michaelin"? Jos ei kotona, niin ehkä töissä joku suostuu tätä pelaamaan.

Huippuhieno Alias.
Viikonloppu vielä ja sitten maanantaina töihin. Toisaalta on ihan kiva palata arkirutiineihin hyvin levätyn kesän jälkeen. Työkavereitakin on mukava nähdä taas pitkästä aikaa!

Hyvää viikonloppua!

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Loimaan Rompepäivät 2015

Yksi parhaista romutoritapahtumista on Loimaan Rompepäivät. Viime vuonna jo hehkutin, miten kivaa siellä on ja miten hyviä löytöjä sieltä tekee. Heräsimme lauantaiaamuna viideltä ja olimme perilläkin jo seitsemän jälkeen. Myyjät vasta kokosivat myyntitiskejään, kun aikainen lintu lähti nappaamaan aarteita. Odotukset olivat korkealla.

Aamuaurinko paistoi lupaavasti.
Rompepäivät on suuri ja merkittävä tapahtuma Loimaalla. Kävijöitä on vuosittain tuhansia ja myyjiä satoja. Tavaraa on aivan laidasta laitaan, koneiden ja autojen osista huonekaluihin, astioihin ja keräilyesineisiin. Koskaan ei voi tietää, mitä seuraavasta myyntipisteestä löytyy.

Lasia ja posliinia.

Huonekaluja ja laukkuja.

Lisää posliinia ja lasia ja sälää.

Tarpeellista tavaraa.

Ihastuttava vanha karusellipeltilelu. 

Purkka-automaatti sopisi eteisaulaan.

Jouluksi oma auto!

Halpoja huonekaluja.
Kassillisen tavaraa olin ostanut jo ensimmäisen puolen tunnin aikana. Ihmisiä ei ollut vielä tungokseksi asti ja sai rauhassa tingata myyjien kanssa. Osa tapahtuman hauskuutta on siinä, että Loimaa sattuu olemaan kotipaikkakuntani, ja Rompepäivillä näen aina paljon vanhoja tuttuja, naapureita ja kylänmiehiä. On myös hauskaa kuulla kotipaikan murretta ja jutella myyjien kanssa. Tinkaaminen kuuluu kaupantekoon. Tinkasin jopa kolmen euron emalikulhosta euron. 

Mitä sitten tarttui mukaan? Vaikka mitä! Kaikki ei mahtunut edes yhteen kuvaan.

Rompelöytöjä!
Erityisen iloinen olen "The lakupurkista", koska olen metsästänyt sitä monta vuotta järkevään hintaan. Ei se nytkään ilmainen ollut, mutta hinta oli kohtuullinen. Eikä se ole loistokkaassa kunnossakaan, mutta on se suunnilleen sata vuotta vanhakin.

Nyt on!
Emaleita löysin niin edullisesti, että en voinut jättää ostamattakaan, vaikka en niitä erityisesti etsinyt. Vanhoja kukkaruukkuja löysin kaksi, Arabian ruskean ja Kupittaan vihreän. Sointu-kermakkoa en olisi ehkä ostanut, ellen olisi sattumalta alkanut jutella sympaattisen vanhan sedän kanssa. Kaupat syntyivät ja setä sanoi: "Tämä oli päivän ensimmäinen kauppa, tämä tietää onnea." Ja tiesi se, ainakin minulle hyviä löytöjä!

Carmen.
Lakupurkin ohella toinen isompi hankinta oli Tamara Aladinin Riihimäen lasille suunnittelema punainen Carmen-kulho. Se on aivan kuin uusi, tarrakin yhä paikallaan. Kuva vaan ei tee sille oikeutta.

Tuskin uv-suojatut...
Aurinkolasit löysin erään vanhan pariskunnan myyntipöydästä. Mietin pitkään, ottaisinko ne. Myyjä suostutteli sovittamaan ja kertoi niiden olevan tätinsä jäämistöstä. Kyseinen täti oli toiminut 50-luvulla opettajana. No, se nyt sattui olemaan hauska yhteensattuma, että 65 vuotta myöhemmin saman ammattikunnan edustaja käyttää samoja aurinkolaseja.

Tampellaa tuulessa.
Tampellan suurikuvioiset kukkakankaat ovat heikkouteni. Tämän kuosin nimeä en tiedä, mutta ovat aivan ihanat ja hyväkuntoiset verhot. Samalta myyjältä ostin keltakuvioisen vanhan paidan.

Miekkonenkin teki löytöjä.

Sakari Kuosmasen perse ja muita herkkuja.
Jokin aika sitten huutokaupasta huudettu levysoitin on kovassa käytössä, ja tässä lisää kuunneltavaa. (Viimeksi Miekkoinen osti kirpparilta kaksi levyä Kake Randelinia.) Menevät musiikkituokiot on taattu!

Loimaa-viikonloppu huipentui tänään Forssan Harrasteajoneuvo Pick-Nickiin. Sielläkin on romutori, mutta en uskonut löytäväni sieltä enää juuri mitään. Paljon olikin samoja myyjiä kuin Loimaalla, mutta jotain sentään löytyi Forssastakin.

Pilvenmäen tuliaiset.
Valkoinen kello vaatii koneiston uusimisen, mutta se on juuri sellainen, jonka haluan keittiöön. Vanha englantilainen tarjotin puolestaan oli niin kaunis, että se piti napata mukaan. Ja tukkakukkia nyt ei koskaan ole liikaa...

Oli ihan huippu viikonloppu! Tavara tekee onnelliseksi, MOT.