sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Kymppihän riittää!

Joskus harvoin sitä tekee hyvän löydön. Facebookista saa harva se päivä lukea, kuinka joku on löytänyt Finelin Tattikulhon vitosella tai pelastanut Arabian Jupiter-astiaston yläkerran mummolta, joka on juuri kiikuttanut sitä roskiin. Tai sitten on käynyt jumalaton mäihä lasiroskiksella, ja on löytynyt kolmetoista kymmenen litran narupurkkia ja vielä Aimo Okkolinin signeerattua neodyymilasia. Yksi on sattunut sopivasti paikalle, kun tuttavan serkun kummin kaima on heittänyt pois pinkan Ebba Masalineja. Näitähän riittää.

Sanomattakin on selvää, että minulle ei ole niin käynyt. (En myöskään ole voittanut Lotossa.) Olen kyllä saanut äidiltä hienoja lasiesineitä ja äidin tuttujen kautta olen voinut ostaa edukkaasti jotakin pientä. Enoni olisi halunnut taannoin kaupata minulle Arabian 2-litraisen kissakannun hintaan 250e, joten aina sukulaisuussuhteesta antiikkikeräilijään ei ole mitään hyötyä. Kirppiksiltä ja romutoreilta olen tehnyt mukavia löytöjä, mutta en koskaan ihan pilkkahintaan.

Taannoin paikallisella romutorilla minulla kuitenkin oli tuuria. Huomasin erään pakettiauton takatilassa koivuvärisen, kiinnostavannäköisen senkin. Intoani vähän hillitsi se, että olimme liikkellä harrasteautolla, joten ei olisi mitään mahdollisuuksia saada senkkiä mukaan. Kävin kuitenkin tiedustelemassa hintaa, ja sympaattinen pariskunta määräsi hinnaksi kympin. Siis kympin! Löin kympin papan kouraan ja sovin, että tulen myöhemmin iltapäivällä noutamaan huonekalun.

Mikä ei Hondaan mahdu, sitä ei tarvita. Nooh...
Mihis tää laitetaan?
Senkki löysi paikkansa eteisestä. Siitä tulee oivallinen säilytyskaluste pikkusälälle, kuten hanskoille, tumpuille ja villasukille. Lisäksi se on kätevä laskupaikka esim. laukulle. Kunnoltaan vanhus on ihan ok, vähän on käytönjälkeä pinnassa, mutta meillä sillä ei ole niin väliä. Takana on puolikas tarraa, josta käy ilmi, että senkki kotimaista tuotantoa.

Istuu kuin nakutettu!

Vertailun vuoksi on lisättävä, että kaikki vanhat huonekalut eivät kympillä liiku. Romutori, josta tämä senkki löytyi, järjestetään kirpputorin piha-alueella. Poikkesimme samaisena päivänä ystäväni kanssa myös kirpparilla sisällä, ja ystäväni huomasi kauniin pikkupöydän. Siinä ei ollut hintalappua, joten myyjä soitti omistajan paikalle sen kertomaan. Hinta oli kolmesataa. Ei ollut lottovoittajia liikkeellä.

Kolmensadan pikkupöytä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti