Täsmäisku Ideaparkiin

Tähän aikaan vuodesta ainoa oikea tapa viettää lauantaipäivää on painella tuhansien muiden kanssa jouluostoksille. Inhoan suomalaista väentungosta, jossa palttoisiin pukeutuneet kansalaiset viuhtovat eteensä katsomatta naama ison nisäkkään "sillä". Joululaulut raikaavat, hiki virtaa, ahdistaa, kassajonot matelevat eikä mihinkään ei mahdu edes syömään. Kaikesta huolimatta, puoliltapäivin näkymä oli tämä.

Olen kovasti tyytyväinen, että ostosreissu on tehty. Lahjat on nyt hankittu, ja parhaat osiot eli pakentointi ja lahjojen antaminen ovat jäljellä. Tänä vuonna en jaksanut kauheasti stressata. Minulla ei ole ollut aikaa juosta ihanissa pikkuputiikeissa eikä tekemässä löytöjä kirppiksillä. Niinpä mietin lahjan saajaa, keksin jotain sopivaa ja käytännöllistä ja hankin sen. Annan lahjaksi aikuisille käyttötavaraa, kosmetiikkaa, kirjoja ja suklaata, lapsille leluja, kirjoja ja vaatteita. Kaikki lahjat ovat tänäkin vuonna sellaisia, että voisin pitää ne itsellänikin.

Illalla jatkoin terapiaprojektiani. Jokunen sukkapari varmaan joutaisi pukinkonttiinkin.