Joululahja itselle

Tänään oli kiireinen päivä. Töissä tietysti on tähän vuodenaikaan melkoinen rumba. Sen lisäksi tänään oli viimeinen päivä saada auto katsastettua. Olin myös varannut parturin juuri täksi päiväksi.

No, lähdin heti puolenpäivän jälkeen töistä Reijo Mäen mainiota Kolmijalkaista miestä kuunnellen. Kotimatkalla oli tarkoitus käydä autopesussa, jotta kehtaisi viedä kaaran konttorille, mutta matkan varrelle osui vain yksi rekkapesu. Päättelin, ettei se ollut tavalliselle Hondalle tarkoitettu. ABC:llä kuitenkin pesaisin ajovalot, peilit ja sivuikkunat, jotta katsastusmies näkisi edes pihalle autostani.

Konttorilla sujui jouhevasti. Luin Seiskan, join kupillisen mustaa tervaa ja kuuntelin kylänmiesten juttuja. Leima paperiin maksoi 80e ja saa huristella vuoden. Taas on apinaa koijattu.

Kampaamoon pääsin melkein varttin etuajassa. Jos tukkaa vaan olisi enemmän ja se kasvaisi nopeammin, kävisin ehdottomasti parturissa paljon useammin. Ehdin selailla monta naistenlehteä. Opin, että Laura Malmivaara saa elämäniloa lapsiltaan. (Minä saan omiltani univelkaa, flunssia ja siivottavaa, mutta en olekaan maineikas näyttelijätär.) Eva Walhström puolestaan on joka päivä täynnä iloa ja onnea. (Lycky you, Eva!) Polven alapuolelle ulottuvat tätihameet ovat muotia. (Kiva!) Naiselle kannattaa ostaa lahjaksi timantteja. (Ja miksi niitä sitten ei tule? Koska tätä ei taida lukea miestenlehdissä!)

Hain lapsoset hoidosta ja postin laatikosta. Mainosten seassa oli saapumisilmoitus, joten peruutin takaisin tielle ja lähdimme postiin.

Paikallinen postitoimistomme sijaitsee tuon edullisesti lähellä olevan Siwan yhteydessä. Se on kauhean kätevää, jos kaipaa postilähetystä viikonloppuna tai iltakymmenen aikoihin. Muulloin asiointi asiamiespostissa on lähinnä hermoja raastavaa. Tänään paikalla oli kolme myyjää ja kolme asiakasta. Ensimmäinen asiakas halusi lähettää paketin Kanadaan(!), mikä oli myyjätädille kokolailla mission impossible. Yksi mysteeri on mm. se, miksi hän kesken operaation kailotti suurella äänellä: "Tietääks kukaan, mikä on kori englanniks?" Lopulta, kun kaikki tarrat ja merkitkin oli jo liimattu, toinen myyjätäti huomautti, että kannattaisi asiakkaan kirjoittaa se osoite tuohon paketin päälle. Hoplaa. Kaikkeen tähän kului noin 10 minuuttia.

Toinen asiakas halusi postittaa neljä kirjekuorta. Siinä kesti viisi minuuttia. Lopulta sain pakettini ongelmitta, mitä nyt suureksi ongelmakseni muodostui paketin koko. Valtava laatikko kun ei mahtunut samaan aikaan lapsen rattaiden kanssa farmarin takakonttiin. (Ei, älkää kysykö miksi minulla on lapsen rattaat takakontissa!) Tungin rattaat etupenkille, paketin konttiin ja huristimme kotiin.

Tämä kannatti. Laatikosta löytyi THE LAMPPU!

Pallerovalaisin!

Muksuille riitti jättilaatikosta riemua koko illaksi. Minulle siitä, että sähköiskua uhmaava Miekkonen testasi lampun toimivaksi. Enää pitää raivata lampulle tilaa jonnekin, mutta tärkeintähän on, että sillä on nyt hyvä koti.